Musiikki hyvinvoinnin tukena

Musiikilla on valtava voima hyvinvointimme tukena.

Mitä musiikkia kuuntelet mieluiten? Onko sinulla lempikappale, joka saa jalkasi aina liikkeelle ja lähtemään tanssin pyörteisiin? Joku kappale ehkä rauhoittaa, toinen ärsyttää. Jotain musiikkityyliä et ehkä pysty kuuntelemaan lainkaan.

Musiikki herättää tunteita, tuo mieleen muistoja, hyviä ja huonojakin. Saamme energiaa ja luovuutta jostain musiikkityylistä, toiset kappaleet lohduttavat ja rauhoittavat. Joidenkin avulla voimme purkaa vihaa ja tuskaa. Musiikki toimii hyvin vireystilan ja itsesäätelyn välineenä. Musiikki voi rohkaista liikkeeseen, tai rauhoittumaan. Läsnäolon taitoa ja kehotietoisuutta voi vahvistaa musiikin avulla. Avata kehomieliyhteyttä ja tunnustella, mikä vaikutus tietyllä musiikilla juuri nyt on omaan hyvinvointiin, hengitykseen, mieleen ja kehoon.

”Jos pelottaa, haluan voimalauluja”

YLEn ”Musiikin voima” -sarjassa oopperalaulaja Helena Juntunen kertoo laulavansa voimalauluja, kun häntä pelottaa. Sarja on kiinnostava katsaus suomalaisten muusikoiden ja musiikin ammattilaisten näkemyksiin musiikin voimasta, ja on katsottavissa YLE Areenassa.

Musiikista voi saada erittäin paljon apua juuri nyt, kun elämä ympärillämme on epävakaata, uhkaavaa. Itselle sopiva musiikki voi nyt paitsi rauhoittaa ja lohduttaa, myös tuoda toivoa, lisätä rohkeutta ja vahvistaa uskoa parempaan huomiseen.

Sotauutisoinnissa olemme nähneet videopätkiä mm. pienestä Amelia-tytöstä laulamassa Frozen-elokuvan ”Let it go” -kappaletta pommisuojassa. Ukrainan armeijan vaskikvintetti soitti Odessassa ”Don’t worry by happy” -kappaletta. Myös Kiovan klassinen orkesteri esiintyi ulkona Kiovan Maidan -aukiolla.

Musiikkia muistisairaille

Ikäihmisten kuntoutuksessa musiikilla on myös suuri merkitys. Esimerkiksi muistisairaiden hoidossa musiikin käytöllä voidaan vähentää aggressiivisuutta ja parantaa keskittymiskykyä, sekä auttaa arjen toiminnoissa. Peseytymistilanteet ja muut arjen rutiinit voivat sujua hyvinkin mukavasti muistisairaan kanssa tuttuja lauluja yhdessä lauleskellen. Taustalle voi laittaa myös tuttuja kappaleita soimaan, jos oma lauluääni ei tunnu riittävältä. Musiikin ja sujuvien rutiinien myötä mieliala nousee sekä auttajalla että autettavalla.

Musiikkiin voi kuitenkin liittyä myös huonoja muistoja, jotka voivat aiheuttaa negatiivisia tunnereaktioita. Siksi onkin tärkeää tuntea asiakas riittävän hyvin, että osaa tarjota juuri hänen mielimusiikkiaan. Miina Sillanpään säätiön Muistaakseni laulan -hankkeesta on saatavilla materiaalia ja ideoita musiikin käyttämisestä muistisairaiden kohtaamisessa.

Musiikin kuuleminen

Musiikki voi myös ärsyttää, erityisesti ääniherkkää. Esimerkiksi taustamusiikki voi kuormittaa ja aiheuttaa väsymystä ja ärsyyntymistä lähes huomaamatta. Ääniherkkyys on hyvä tunnistaa ja etsiä sopivia keinoja selvitä esim. kaupassa käynnistä, vaikka omien kuulokkeiden käytöllä ja siten omaa äänimaailmaa luomalla. Vastamelukuulokkeet ovat myös hyvä suoja itselle sopimatonta äänimaailmaa vastaan.

Kuuro näyttelijä Rose Ayling-Ellis voitti brittiläisen Tanssii tähtien kanssa -ohjelman joulukuussa 2021. Rose käyttää kuulolaitteita, mutta ei kuule musiikkia täysin. Hän opetteli tanssit laskemalla rytmejä, seuraamalla tanssipartneriaan ja tunnistamalla kehollaan livemusiikin värähtelyn. Rose on inspiroiva esimerkki siitä, miten kuurous ei estä nauttimasta musiikista ja tanssista. Myös suomalainen rap-artisti, juontaja ja puhuja Marko Vuoriheimo eli Signmark on loistava esimerkki. Marko on maailman ensimmäinen kuuro artisti, joka on levyttänyt kansainväliselle levy-yhtiölle.

Itseilmaisua, terapiaa ja vuorovaikutusta

Musiikki on kokonaisvaltaista ja antaa meille mahdollisuuden itsemme ilmaisemiseen. Musiikkiterapiassa asiakas voi löytää esimerkiksi improvisaation avulla sellaisia ilmaisu- ja vuorovaikutuskanavia, joita aivot eivät keskustellessa käytä. Jyväskylän yliopistossa tehdään musiikkiterapian tutkimusta, jossa musiikkiterapia on mm. masennus- ja ahdistuspotilaiden hoidossa todettu tehokkaaksi.

Myös toimintaterapiassa musiikkia käytetään laajasti. Musiikki voi olla mukana lasten aktivoinnissa, motoriikkatehtävissä, tanssissa, laulussa, omassa musisoinnissa tai tarvittaessa rauhoittumisvaiheessa, rentoutumista edistävänä tekijänä. Aikuisten terapiassa musiikilla on myös erittäin laajat käyttömahdollisuudet ja sitä voidaan hyödyntää esim. aivovammojen yhteydessä tapahtuvassa kuntoutuksessa. Tärkeää terapiassa on huomioida aina asiakkaan omat mieltymykset, kiinnostus ja tarve musiikin käytön suhteen.

Musiikki voi auttaa meitä paitsi omien tunnereaktioidemme käsittelyssä myös vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Saatamme löytää helposti esim. konserteista tai kuorosta samanhenkisiä ihmisiä, yhteisen kielen ja saman ”aaltopituuden”. Sekä musiikin kuuntelu yhdessä että yhteismusisointi tuo mahdollisuuden ihmisten kohtaamiseen, tunteiden jakamiseen, muistojen luomiseen ja yhdessä oppimiseen.

Minkälainen musiikki auttaa sinua juuri nyt tukemaan omaa hyvinvointiasi? 💚

Toimintaterapeuttina voin auttaa sinua oman hyvinvointisi tukemisessa.
Ota yhteyttä, niin jutellaan lisää.

 

#hyvässävireessä #vireystila #hyvävire #arjenvireysviesti #hyväarki #merkityksellinenarki #merkityksellinenelämä #omannäköinenelämä #itsemyötätunto #toimintaterapia #toimintakyky #coaching #lifecoaching #valmennus #nepsyvalmennus #neuropsykiatrinenvalmennus #ratkaisukeskeinen #etäterapia #etäkuntoutus #hyvinvointi #kokonaisvaltainenhyvinvointi #tunnetaidot #tunnetunteesi #myötätunto #flow #myötäinto #valitseterapia #musiikinvoima #musiikki #mielimusiikki

Saa jakaa:
Skip to content